Ohjeet

Osallistava prosessi on osallistavien toimintojen sarja (esim. ensin kyselyn täyttäminen, sitten ehdotusten tekeminen, niiden käsittely kasvokkain tai virtuaalikokouksissa ja lopuksi priorisointi), jonka tavoitteena on määritellä ja tehdä päätös tietystä aiheesta.

Esimerkkejä osallistavista prosesseista ovat: valiokuntajäsenten valintaprosessi (jossa ehdokkaat esitellään ensin, sitten keskustellaan ja lopuksi valitaan ehdokas), osallistavat budjetit (joissa ehdotukset tehdään, arvostetaan taloudellisesti ja äänestetään käytettävissä olevilla varoilla), strateginen suunnitteluprosessi, yhteinen säädöksen tai normin laatiminen, kaupunkitilan suunnittelu tai julkisen politiikan suunnitelman laatiminen.

1 - Työntekijöiden valta

Käytä tätä tilaa keskustellaksesi teemasta 1

Tietoa tästä prosessista

Työntekijöiden voimalla toteutettu siirtymä alkaa yhdistymisvapaudesta ja kansalaistilasta

Ilman yhdistymisvapautta sekä oikeutta protestoida ja järjestäytyä työntekijät jäävät siirtymäkauden vastaanottajien varaan. Siksi yhdistymisvapaus on yksi ratkaisuista ilmastonmuutokseen. Työoikeusjärjestöt ja ammattiliitot ovat suoraan yhteydessä työntekijöihin ja ryhtyvät toimiin oikeudenmukaisen siirtymän puolesta tutkimuksen, vaikuttamisen, työpaikkatietoisuuden lisäämisen, työntekijöiden tukemisen katastrofien jälkeisissä siivouksissa sekä yhteisöjen kanssa ilmastoasioissa. Ammattiliitot neuvottelevat myös työnantajien kanssa ilmastokysymyksistä. Ammattiliittojen työ oikeudenmukaisen siirtymän puolesta on uhattuna ammattiliittojen murtamisen ja työntekijöiden järjestöjen sortotoimien, työntekijöiden johtajien kohdistamisen sekä teknokraattisen päätöksenteon, tehokkaiden politiikkojen ja käytäntöjen sekä työntekijöiden suorien kokemusten välisestä kuilusta.

Jotta työntekijälähtöinen siirtymä olisi mahdollista, työntekijöiden on kyettävä johtamaan ilmastosuunnittelua sekä järjestäytymään ja neuvottelemaan kollektiivisesti; ammattiliitoilla on oltava osallistava, syrjimätön ja osallistava paikka pöydässä, kun ilmastonmuutoksesta tehdään päätöksiä, ja työntekijöillä on oltava tieto, tieto, taidot ja oikeusapu, joita tarvitaan uusien tuotantomallien vetäjäksi.

Työehtosopimusten on oltava täytäntöönpanokelpoisia, ja yritykset on saatettava vastuuseen ihmisoikeus- ja työntekijöiden oikeuksien loukkauksista, mukaan lukien niiden toiminnasta aiheutuvat ekologiset vahingot. Työntekijäjärjestöjen ja niiden yhteisöjen on saatava käyttää oikeuttaan protestoida ja olla eri mieltä kaikista työntekijöiden oikeuksista ja ihmisoikeusloukkauksista vastaten välittömään vaaraan ja vaatimaan hallituksiaan muutokseen. Kuitenkin liian usein muotialan yritykset ovat hyötyneet valtion ympäristö- ja ihmisoikeusaktivisteja kohtaan kohdistuvasta sorrosta entisestään hyväksikäyttääkseen työntekijöitä, yhteisöjä ja ympäristöä. Brändit aiheuttavat poliittista ja taloudellista painetta kansainvälisesti ja kotimaassa lupaamalla investointeja ja uhkaamalla uudelleensijoittamista. Kokemus osoittaa, että he yleensä käyttävät valtaansa vaikuttaakseen hallituksiin työ- ja ympäristösääntelyn minimoimiseksi. Valta on siirrettävä brändeiltä ammattiliitoille, työntekijäjärjestöille ja kansalaisille.